Kuvagalleria

Lotan päivänä 12.5.2025

Vaasaan Lottapatsaan paljastamisesta tuli kuluneeksi 20 vuotta. Patsas on paljastettu 12.5.2005.

Kokoonnuimme ensin Lottapatsaalle Kasarmintorille. Lotta Sirkka Pohto ja pj. Tuula Harjunpää laskivat kukat patsaalle. Patsaan veistäjä on Tea Helenelund.

Juhlan jälkeen ruokailu ja kahvit Sotilaskodilla täytekakkukahveilla.

Patsashankkeessa mukana ollut Heikki Kouhi kertoi patsaan historiasta.

Juhlan päätimme yhteiseen lauluhetkeen.

Suomen Vapaudenpatsas 85 vuotta 9.7.2023

Yrjö Liipolan ja Jussi Mäntysen suunnittelema patsas on Vaasan kauppatorilla.

Patsas on paljastettu vuonna 1938.

Teoksen korkeus jalustoineen on 14 m. 

Suomen Lottaperinneliiton itä-lapin matka 13.-15.6.2023

Yöjunan saavuttua Kemijärvelle, meitä oli vastassa Lapin Lottaperinneliiton toimihenkilöitä, jotka johdattivat meidät aamiaiselle, sen jälkeen oli Kemijärven kaupungin tervehdys ja perehtyminen ohjelmaan.

Tämän jälkeen matkasimme Mäntyvaaran, jossa seppeleenlasku muistomerkille. Oppaamme Pekka Iivari kertoi paikan historiasta, paikalla oli myös veteraaneja, jotka olivat osallistuneet Mäntyvaaran taisteluihin. Matka jatkui Joutsijärvelle. Siellä kävimme salpalinjan betonibunkkeriin tutustumassa, pääsimme myös bunkkerin sisätiloihin, joissa oli sodanaikaista kalustusta ja esineistöä. Kylätalossa nautitun maukkaan Lapin ukon porokeiton jälkeen matka jatkui Pelkosenniemelle, jossa jälleen seppeleen lasku vaikuttavalle Pelkosenniemen taistelun 18.12.1939 muistomerkille. Patsaan jatkona on kivi, jossa lukee "Tässä auttoi Herra". Veisasimme virren 577.

Suvannon kylä lapissa on ainoa, joka säästyi kokonaan sodan aikana polttamiselta. Matkasimme kylän kautta Pyhätunturin kupeessa olevaan Mokkatupa social diningiin, jossa nautimme päivällisen. Tuvalta paluu takaisin Kemijärvelle.

Keskiviikkona matkasimme Sallaan, jossa kävimme Vuosamoselän ja Paikanselän taisteluiden muistomerkeillä. Sallan kirkkoa kuvatessamme sattui kirkkoherra tulemaan paikalle lenkillään ja hän vei meidät tutustumaan myös kirkon vaikuttaviin sisätiloihin.

Seuraava kohde oli Sallan Sota- ja jälleenrakennusmuseo, jossa näkemistä riitti pitkäksi aikaa. Ikkunasta näkyi Sallan vanha itään päin menevä junanrata.

Vuosamoselän taistelupaikoilla kävelimme metsässä lenkin, jonka varrelta löytyi osittain maatunut korsu ja taisteluhautoja. Järven rannassa oli saksalaisten tähystyspesäke, sekä paljon isoja kiviä panssariesteiksi koottuna, siellä oli myös kivien keskellä suomalaisten vartiopesäke v. 1940. Paikanselän alueella ruotsalaiset ottivat rintamavastuun 27.2.1940 ja pitivät asemansa sodan loppuun saakka.

Everstiluutnantti Magnus Dyrssen kaatui, hänelle on pystytetty oma muistomerkki, sekä 32:lle muulle ruotsalaiselle kaatuneelle toinen muistomerkki. Paikalla on myös ruotsalaisten vapaaehtoisjoukkojen yhdistyksen v. 1995 lahjoittama panssarintorjuntatykki.

Samperin Savotassa nautitun lounaan jälkeen matkasimme Savukoskelle, jossa tutustuimme salpalinjaan. Hiljennyimme katselimme tien varteen pystytettyä kiveä, jossa oli partisaanien hyökkäyksessä kuolleiden nimet. Vieressä oli kaunis kulleropelto, josta nappasimme muistokseksi pienet taimet, toivottavasti jäävät eloon muistuttamaan meitä näistä päivistä. Palasimme jälleen Kemijärvelle saunomaan ja viettämään iltaa päivän tapahtumia muistellen.

Torstaina lähdimme kohti Rovaniemeä, jossa kävimme Norvajärvellä saksalaisten sotilaiden hautausmaalla, jonne on haudattu 2495 sotilasta.

Vaikuttava, koskettavan kaunis paikka.

Matka jatkui kohti Kemiä ja lumilinnaa, jossa ruokailu ja tutustuminen jäiseen linnaan.

Viimeinen matkakohteemme oli Ii ja Fanni Luukkosen hauta. Haudan äärellä oli pieni hartaushetki, jonka aikana puheenjohtajat Maija Fredrikson ja Helvi Walli laskivat kukat haudalle.

Vaikuttavan tilaisuuden jälkeen oli aika lähteä Oulua ja kotia kohti.

Lämpimät kiitokset mahtavan matkan järjestäneille Hilkka ja Marja-Leena ja muut, sekä oppaillemme Timo ja Pekka!